Materiaali perustuu Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorion sivuilta
v. 04 lainattuun materiaaliin
www.mlab.uiah.fi/elokuvantaju/2001/index.html )

Käsikirjoitus

Käsikirjoitus on suunnitelma, johon perustuen elokuva kuvataan. Mitä tarkempi suunnitelma, sitä tehokkaammin itse kuvaukset sekä jälkituotanto sujuvat. Sillä saadaan kokonaishahmotelma tulevasta tuotoksesta. Käsikirjoittamisella saadaan myös itselle selväksi, mitä oikeastaan elokuvalla ajetaan takaa. Ja ilman ideaa hyvää elokuvakäsikirjoitusta ei tule. Ideattomuuskin on hyvin toteutettuna idea.

Dokumenttielokuvat syntyvät usein niin että idean pohjalta joko kuvataan tai ryhdytään järjestämään jo olemassa olevaa kuvamateriaalia. Rakenne ja muoto tulevat siis leikkausprosessissa. Mutta jos lähdetään kuvaamaan dokumenttielokuvaa, on monesti hyödyksi kirjoittaa suunnitelmaa siitä, mitä kuvataan ja miten. Hyvää dokumenttielokuvaakaan ei tule, ellei idea ja näkökulma ole selvillä jo työn alkuvaiheessa.

Fiktiivisen elokuvan käsiksen pohjalla voi olla tarina, romaani tai novelli, visio, toinen elokuva jolle tehdään jatkoa, historiallinen tapahtuma tms.

-----------------------------------------------------------------------------------------
”Huonoja käsikirjoituksia ei ole - vain keskeneräisiä ja valmiimpia”

Idea, Ideoita. Alussa ei huonoja ideoita ole. Ideoita kerätään ja hylätään. 
Toteuttamisrealiteetti !!! Otetaan parhaimmat ideat talteen ja jalostetaan ne.

Mutta harvoin keksitään jotain todella uutta. Uusia ja tuoreita lähestymistapoja sitä vastoin kyllä useammin.
Writer's quild rekisteröi joka vuosi 15 000 tarinaa (käsistä/treatmentia) Kuinka paljon tulee joka vuosi niitä, joita ei rekisteröidä. 
Arvio on 150 000. Hollywood lukee ne kaikki.

Hyvä elokuva = hyvä tarina.  Mutta: hyvä tarina voi olla = huono elokuva, siis huonosti kerrottu

Tee itsellesi selväksi että katsojakin ymmärtää mitä sinä haluat sanoa!

- Show, don´t tell !!!   - Käytä ilmaisevia kuvia!
------------------------------------------------------------------------

Käsikirjoitustyö etenee yleensä näin:

1. synopsis eli tiivistelmä elokuvan sisällöstä
2. treatment  ja / tai lisäksi kohtausluettelo
3. varsinainen käsikirjoitus versioineen treatementin pohjalta

Kuvakäsikirjoitus (storyboard) kuvasuunnitelma, tehdään yleensä kuvaajan kanssa

Tämän jälkeen voidaan tehdä vielä erilaisia versioita eri kohtausjärjestyksineen:

- ohjauskäsikirjoitus
- leikkauskäsikirjoitus

Näytelmäelokuvan käsikirjoituksen tavallinen pituus on noin 90 - 120 sivua. Yksi sivu vastaa n. yhtä minuuttia elokuvan kestosta. Siten 120-sivuinen käsikirjoitus vastaa 120 minuutin eli kahden tunnin elokuvaa.

Elokuvaan voidaan kirjoittaa kolme "näytöstä", jotka vastaavat aristoteelista draaman rakennetta. Draamassa on oltava alku, keskikohta ja loppu.

Niiden suhteet ajallisesti elokuvan kestosta voivat olla esim:

1. alku, noin ¼
2. keskikohta, noin ½
3. loppu, noin ¼ koko elokuvan kestosta.

S y n o p s i s

Synopsis on tiivistelmä elokuvan sisällöstä. Se on hahmotelma, josta selviää ohjelman sisältö ja muoto. Lukija saa käsityksen myös elokuvan lähestymistavasta ja tyylistä.

Synopsiksen tehtävä on tiivistää tapahtumasarja, tarina. Synopsis voi kertoa myös henkilöistä ja keskeisestä ristiriidasta.

Synopsis ei sisällä kuvallisia tai muita yksityiskohtaisia ratkaisuja. Synopsista tarvitaan sekä rahoittajalle, tuottajalle, toteuttavalle työryhmälle että myös käsikirjoittajalle itselleen.

Synopsis on hyvä käsikirjoittamisen vaihe, koska siinä kokonaisuus ei vielä peity yksityiskohtien alle. Keskeinen idea, perusristiriita ja rakenne ovat selvästi hahmotettavissa.

T r e a t m e n t

Synopsiksen ja käsikirjoituksen välimuoto, laajahko tiivistelmä. Treatmentissä on elokuvan rakenne ja juoni kirjoitettuna, vaikka sitä ei vielä ole jaettu kohtauksiksi. Treatmentissä pitäisi siis näkyä elokuvan alku, keskikohta ja loppu sekä tärkeimmät käännekohdat.

T a r i n a

Tarina kertoo mistä elokuvassa on kysymys. Samasta tarinasta voidaan tehdä erilaisia juonia.
- Hyvässä tarinassa on ikuinen, universaali muoto, mutta ei muottia (kaavaa, sapluunaa). Hyvä elokuvallinen tarina noudattaa tuhansien vuosien kerronnan perinnettä, mutta ei ole reseptin mukaan tehty kopio toisesta tarinasta. Hyvä tarina pitää osata myös kertoa hyvin: Sisältö ja muoto ovat yhtä.

R a k e n n e

Elokuvissa tarvitaan yleensä tarinankertomisen sujuvuuden vuoksi alku, keskikohta ja loppu.
Rakenne on ilmaisun apuväline, ei tarkoitus. Rakenteen hallinta on katsojan huomioonottamista. Elokuvan sujuvuus edellyttää toimivaa rakennetta.

Tarinassa on kyse periaatteista, ei säännöistä. Hyvä tarinaelokuva on tehty elokuvataiteen periaatteita kunnioittaen, muoto ja sisältö ovat kokonaisuus. Kokemattomat noudattavat kuviteltuja tai opetettuja sääntöjä. Kapinalliset, asiansa osaavat JA sitten ne tietämättömät rikkovat näitä samoja sääntöjä. Ja saavat aikaan joko todella upeita tai sitten aivan kauheita juttuja.

Esimerkki fiktioelokuvan draamarakenteesta kuuteen osaan jaettuna:

1 alkusysäys
2 esittely
3 syventäminen
4 ristiriitojen kärjistyminen (kiihdytys)
5 ratkaisu
6 häivytys

Olennaisinta on huomata, että muodon ymmärtäminen auttaa kertomaan tarinan draamallisesti hyvällä tavalla. Tarina ja se, mitä halutaan kertoa, menee taatusti paremmin perille katsojalle.

E s i t t e l y

Elokuvan rakenteessa esittelyjakso alkaa lyhyen alkusysäyksen jälkeen ja on osa ensimmäistä näytöstä. Esittelyn tarkoituksena on tutustuttaa katsoja elokuvan henkilöihin ja tapahtumapaikkoihin.
Tärkeintä on samaistuminen päähenkilöön ja hänen tavoitteisiinsa, jonka kautta elokuvan tarina tulee läheiseksi.
Esittely on elokuvan dramaturgian kannalta vaikeahko jakso siksi, että olisi dramaattisesti kerrottava pakolliset taustatiedot ennen kuin varsinainen tarina todella alkaa. On siis kerrottava vain välttämättömin, mutta ei yhtään enempää!

J u o n i

Juonen avulla kerrotaan elokuvan tarina. Saman tarinan voi kertoa monen erilaisen juonen avulla. Juoni on toimintaa, tapahtumasarja, joka vie elokuvan alusta keskikohdan kautta loppuun.

Juonen on oltava käsikirjoittajan mielessä koko ajan. Jokaisen lauseen olisi vietävä juonta eteenpäin. On suositeltavaa päästä juoneen kiinni mahdollisimman pian, jo heti alusta lähtien. Ympäristön kuvausta ja roolihahmojen syventämistä voi sirotella juoneen yksityiskohtina pitkin matkaa.

Juoni ei saa olla liian helposti arvattavissa. Mitä sitä sitten enää loppuakaan katsoo. Ei ole ollenkaan pahitteeksi, että elokuva pystyy yllättämään katsojan. Vaikka kaksi tai kolme kertaa.

Joka tapauksessa tarinan sisäisen logiikan, jonka muodostavat tyylilaji, miljöö ja henkilökuvaus, täytyy säilyä ehjänä. Uskottavuus täytyy säilyä, ellei sitten tarkoitus ole muuta…

R a t k a i s u

Elokuvan ratkaisujakso tapahtuu kolminäytöksisen elokuvan viimeisessä näytöksessä. Ratkaisun aikana kaikki pannaan peliin ja ristiriita ratkaistaan.

*Romanttisessa leffassa päähenkilön on esimerkiksi tehtävä valintansa kahden ehdokkaan välillä.
*Toimintaelokuvassa päähenkilö on omillaan riivaajan armoilla ja hänen täytyy saada tilanne loppumaan.
*Sotaelokuvassa taistellaan juuri se suuri taistelu, josta koko elokuvan ajan on puhuttu ja jota on pelätty.
*Kauhuelokuvassa tunkeudutaan tappamaan hirviö sen omaan luolaan jne.

L o p p u

Elokuva on rajallinen siivu päähenkilöiden elämää, joka päättyy ratkaisuun. Elokuvan tarina loppuu, kun alussa esille tullut ristiriita on päähenkilön kannalta ratkaistu. 

Rakenteellisesti loppu on kolminäytöksisen elokuvan kolmas näytös. Sen kesto on noin ¼ elokuvan kokonaiskestosta. Kahden tunnin elokuvan loppu kestää siten noin puoli tuntia.

Loppuratkaisun jälkeen elokuvassa tavallisesti makustellaan ratkaisun tuomaa tilannetta jne... - loppuhäivytystä. Elokuvat loppuvat hyvin harvoin välittömästi loppuhuipennuksen jälkeen.

Esimerkki käsikirjoitusliuskasta, lyhytelokuva Kosketus

Esimerkki 2. käsikirjoitusliuskasta, elokuva Vares ja jäätynyt enkeli