Kulttuuritoiminta osana hyvinvointia    (Kokolaajuinen artikkeli, lyhennelmä Järjestösanomat -lehdessä, kevät 2010)

 

Mens sana in corpore sano. Terve sielu terveessä ruumiissa. Jo antiikin viisaat tiesivät tämän. Itse käyttäisin mieluummin sanaa mieli.
Hyvinvointi edellyttää paitsi aineellista puolta, myös tervettä itsetuntoa ja virkeätä mieltä. Tuottamalla kulttuuria itse, saa ihminen
onnistumisen kokemuksia ja myös tarkoitusta elämälleen. Aivan kuten tekemällä käsitöitä, korjaamalla vanhaa jne. Itse asiassa
kaikki tekeminen tuottaa tietyllä tavalla kulttuuria.
Sosiaalipalveluiden tehtävä on korjata erilaisista yhteiskunnan epäkohdista seuraavia jälkiä, kun kulttuuripalvelut toisaalta voivat eheyttää
ja ennaltaehkäistäkin epäkohdista koituvia ongelmia. Sosiokulttuurisella toiminnalla voidaan tehdä varsin merkittäviä yhteiskunnan
voimavarojen säästöjä. On laskettu että syrjäytetyn uran hinta yhteiskunnalle on tämän 60-vuotispäivään mennessä miljoona euroa.
SEKKin monissa toiminnoissa olen tullut käsitykseen, että yhteiskunnassa tulisi enemmän kiinnittää huomiota luovien alojen mukaanottoon
hyvinvointipalvelujen kehittämisessä.
Opetusministeriössä on vastikään valmistunut toimintaohjelma vuosille 2010 – 2014 kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiselle, jossa
yhtenä osiona on taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Toivon mukaan tämä ohjelma viimeinkin tuottaa oikeita tekojakin
juhlapuheiden näennäisten toimien sijaan.

Elokuva persoonallisuuden rakentajana

Olemme voineet SEKKissä havaita erilaisissa mediakulttuurisissa hankkeissa, että ryhmässä tapahtuva elokuvailmaisullinen työskentely
avaa monesti lukossa olevan mielen ja toimintakyvyn. Minäkuva ja käsitys omasta paikasta yhteiskunnassa voi olla syystä tai toisesta
vääristynyt tai vioittunut. Elokuva on monipuolinen väline, jossa työskennellään tekstintuottamisella, visuaalisilla sekä auditiivisilla keinoilla
ja kaikki tämä vielä sosiaalisesti - elokuvan tekeminenhän on pääasiassa ryhmätyötä. Ammattimaisesti ohjatussa elokuvallisessa
työskentelyssä omat näkemykset selkeytyvät, itsevarmuus kasvaa ja oma persoonallisuus saa selvemmät piirteet, näkemys maailmasta
avartuu. Nämä kokemukset kantavat pitkälle oman elämän rakentamisessa.

Tunnemyrsky-projekti

Nuoret elävät nyt mediakurimuksessa. Heille tarjotaan malliksi netisssä, peleissä, TV:n hyväksikäyttöön perustuvissa formaattiohjelmissa
sekä mainoksissa ulkokohtaisia roolimalleja. Ajatukset ja tunne-elämä ovat vahvasti muokkauksen kohteena markkinavoimien hyväksikäytölle.
Median viestit vaikuttavat voimakkaasti epävarmalla pohjalla olevaan nuoren minäkuvaan ja voivat aiheuttaa keinotekoisia käytös- ja ajattelumalleja
ja tuottaa sellaisia arvoja, joita nuori ei omalla ajattelullaan välttämättä omaksuisi. Tätä ongelmaa ajatellen ja noormarkkulaisen Lehmuskolo Oy:n
aloitteesta SEKK aloitti lasten- ja nuortenkotien kanssa toteutettavan Suomen kulttuurirahaston rahoittaman Tunnemyrsky-projektin vuoden 2009
alussa. Periaate on, että nuoret saavat toteuttaa elokuvia elämästään ammattitaiteilijan valmennuksessa. Konkreettisina tuloksina on useita
pääasiassa nuorten toteuttamia elokuvia omista lähtökohdistaan. Mutta on ollut selviä merkkejä toiminnan vaikutuksesta nuorten omassa
eheytymisessä. Jos yksikin syrjäytymiskehityksessä oleva nuori saadaan vaihtamaan kurssia, vältytään suurelta määrältä inhimillistä kärsimyksiä
 – ja lisäksi se merkitsee  arvaamattoman suuria kustannussäästöjä yhteiskunnalle, ehkäpä sen miljoonan. Tällä hetkellä projektia toteutetaan
Ravanikodissa ja Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa.

Lähiöihin myös kulttuuriaktiviteetteja

Turun yliopiston Porin yksikkö suorittaa parhaillaan Porin lähiöiden kulttuuritoiminnan kartoitusta. Näyttää siltä että nopeasti rakennetut
kerrostalovaltaiset asuinlähiöt jäävät ilman helposti saavutettavia omaehtoiseen tekemiseen perustuvia kulttuuripalveluja. Näitä voivat olla
esimerkiksi näytelmä- ja kirjoittamispiirit, taide- ja käsityöpajat, musiikki- ja videopajat. Näitä olisi kuitenkin suhteellisen helppoa järjestää myös
kiertävänä tomintana vähäisin kustannuksin – järjestöjen avulla. Yleensä tilat ovat tällaiselle lähiötoiminnalle jo valmiina. SEKK ry on jonkin
verran ollut mukana toteuttamassa lähiöprojekteja, mutta resursseja tarvitaan lisää. Eräs esimerkki on yhteistyönä toteutettu projekti MLL:n
hallinnoimassa Pormestarinluodon Porkkanapesässä.  Nuorille järjestettiin mahdollisuus tarttua bändisoittimiin, tehdä itse musiikkia ammattimaisesti
ohjattuna. SEKK ry:n roolina oli AV-osion ohjaaminen. Tuloksena oli bändidokumentti, Kristalli, jonka osa nuorista itse kuvasi. Tämä bändiprojekti
itsessään tuotti varmasti pitkälle kantavat onnistumisen kokemukset osallistujille, mutta lisäksi lasten muuten kulttuuritapahtumiin osallistumattomat
vanhemmat saatiin liikkeelle katsomaan dokumentin ensi-iltaa, mikä lienee antanut upean lisämausteen kokemukseen. 

 

SEKK ry, Yki Räikkälä